Day 3: Blytheville - Memphis

Rapsakoiden aamutoimien jälkeen sukkuloitiin jäljellä oleva 75 mailia rivakkaan tahtiin. Auto ajettiin suoraan täysin aution Memphisin Peabody Placella sijaitsevaan Hamptons Inniin joka osoittautui jälleen kerran erittäin hyväksi majoitteeksi. Otettiin sviitti, koska ollaan niin varakkaita jätkiä.

Hotlalta paineltiin tallustelemaan Beale Streetin maisemiin. Käveltiin straada päästä päähän ja kohdattiin ruokapaikkoja suositteleva, pöllittyjä cd-levyjä kaupitteleva ja rahaa pummaava crack-käyttäjä. Todettiin keskustan olevan niin tyhjää täynnä sunnuntaiaamna, että käytiin hakemassa hotlalta vankkurit alle ja kruisattiin suorastaan legendaarisille Sun Studioille.

Otso Phillips

Osuttiin paikalle juuri oivalliseen aikaan, kahdentoista taalan hintainen kierros oli juuri alkamassa. Kierroksen emäntänä toimi 26-vuotias Honky Tonk Angel. Neidolla oli rinnan seutu aika kattavasti tatuoitu. Kierros vei yläkertaan, jossa vitriineissä oli esillä Sam Phillipsin ensimmäiset levyntekovehkeet. Kierros sisälsi mukavasti audionäytteitä ja oli muutenkin kaikinpuolin asiallinen. Olisipa paikan päällä saanut tehdä itse äänilevynkin 30 dollarilla, tämä mukava matkamuisto jäi kuitenkin ostamatta vaikka muuta rihkamaa mukaan tarttuikin ihan kivasti. Kotien näsäviiisaille pikku neropateille tiedoksi että pääsin laulamaan Elviksen mikkiin ja kyse ei todellakaan ollut mistään nekrobloukkarista.

Taksin katolla vilkkuu, yön ainoa valopilkkuuu

Studioilta suhattiin Lorraine -motellin edustalle pällistelemään Martin Luther Kingin lahtauspaikkaa. Paikalla toimii nykyään kansalaisoikeusmuseo. Siellähän säilytetään kansalaisoikeuksia, jotka kansalta on Bushin hallinnon aikana viety pois. Kurniva nälkä ja ohimenevä saituuden puuska esti kuitenkin osallistumasta itse museoon tutustumisen, hinnan kuultuamme häivyimme paikalta takaisin Beale Streetin maisemiin.

Lounas vetäistiin Beale Streetin kapakassa, ihan ok setit rasvaporsasta, steroidibroiskua ja bbq-soossia. Ateriaa mentiin sulattelemaan pikku autoreissulle, käväisimme etukäteen tutustumassa Gracelandin maisemiin, sekä ostariin jossa olimme varmasti ensimmäiset valkoihoiset vuosiin. Tuli poistettua lenkkarit. Väsy alkoi hieman vaivaamaan, joten suhasimme hotlalle lataamaan pattereita.

Illan hämärtyessä suita alkoi kuivaamaan, joten painuimme puliukkohommiin Bealen kapakoihin. Illan deja vu-osasto tuli hoidettua käymällä wet williesissä coctaililla, samaa kamaa tullut nautittua aikaisemmin Savannahissa. Dinneri vetäistiin Hard Rock Cafessa, jossa tarjoilija kumosi oluet edellisenä päivänä teetettyyn lippikseen. Perkele. Illan loppuohjelma sisälsi bluesia, bourbonia ja rennon letkeää pöydän naputtelua sekä röhönaurua.